Yhdistyslaki muuttui – mitä muutoksia se toi tullessaan?
Eduskunta hyväksyi 13.1.2023 lain yhdistyslain muuttamisesta (135/2023) ja laki tuli voimaan 8.2.2023. Lain 37 a §:n 3–6 momenttia sovelletaan tilinpitoon tilikaudella, joka alkaa 1.7.2023 tai sen jälkeen. Lakimuutos ei sisällä säädöksiä, joiden perusteella yhdistysten olisi muutettava sääntöjään, mutta se selventää oikeustilaa ja toisaalta tarjoaa mahdollisuuksia yhdistyksille. Mikäli yhdistyksessä halutaan hyödyntää lakimuutoksen tarjoamia mahdollisuuksia, eteen voi tulla tarve sääntömuutokselle. Lakimuutoksen keskeisimmät muutokset yhdistyslakiin liittyvät seuraaviin asioihin.
Hallituksen päätösvallan delegointi jäsenasioissa
Hallitus voi jatkossa valtuuttaa jonkun muun tahon päättämään jäseneksi ottamisesta ja ottamaan vastaan eroilmoituksia. Hallitus kuitenkin päättää hyväksymismenettelystä ja hyväksymisen edellytyksistä, ja näitä on noudatettava päätöksenteossa. Eroilmoituksen voi ottaa vastaan myös muu taho kuin hallitus ja ilmoituksen voi tehdä myös muulla todisteellisella tavalla kuin kirjallisesti. Jäsenen erottamista koskeva lakipykälän sisältö pysyy ennallaan.
Jäsen- ja liittoäänestys
Jatkossa jäsen- ja liittoäänestystä voidaan käyttää myös hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten valintaan, mikä parantaa jäsenten vaikutusmahdollisuuksia. Edellytyksenä on, että äänestystavasta määrätään säännöissä, joten mahdollisuuden käyttöönotto saattaa vaatia sääntömuutoksen.
Yhdistyksen hallituksen päätöksenteko ilman kokousta
Yhdistyksen hallituksella on nyt oikeus kokoontua haluamallaan tavalla. Hallitus voi päättämänsä menettelyn mukaisesti tehdä päätöksiä kokousta pitämättä, jollei säännöissä määrätä toisin. Jos päätös tehdään pitämättä kokousta, se on kirjattava, varmennettava ja säilytettävä luotettavasti eli vaatimus dokumentoinnille korostuu.
Selvitysmenettely yhdistyksen purkautuessa
Yhdistyksen purkamiseen liittyvää selvitysmenettelyä kevennetään ja jatkossa selvitysmiehellä ei ole velvollisuutta kutsua yhdistyksen kokousta koolle loppuselvityksen hyväksymistä varten. Selvitysmiesten on kuitenkin annettava jäljennös loppuselvityksestä yhdistyksen jäsenelle tai muulle, jonka oikeutta purkautuminen koskee.
Kirjanpitolakia kevyempi tilinpitomalli
Pienten yhdistysten hallinnollista taakkaa kevennetään sallimalla kirjanpitolakia kevyempi tilinpito. Yhdistys, jonka tulot ovat enintään 30 000 euroa/vuosi, voisi jatkossa käytännössä perustaa tilinpitonsa pitkälti pankin tiliote- ja tilitapahtumatietoihin. Tarkemmat säännökset tilinpidon järjestelyistä ja sisällöstä annetaan valtioneuvoston asetuksella. Kevyemmän tilinpidon sääntelyä voi soveltaa aikaisintaan 1.7.2023 alkavalla tilikaudella.
Vahingonkorvausvelvollisuus
Yhdistyslain vahingonkorvausvelvollisuutta koskevan lakipykälän sanamuodon muutoksen myötä vahingonkorvausvelvollisuus koskee hallituksen ja toiminnantarkastajan lisäksi muita, jotka yhdistyksen sääntöjen perusteella hoitavat hallintoon kuuluvaa tehtävää. Lisäksi vahingonkorvausvastuun vanhenemista rajataan ajallisesti.
Autamme mielellämme, mikäli muutosten hyödyntäminen edellyttää sääntömuutosta.
Ota yhteyttä!
Hanna Peltonen
Johtava kirjanpitäjä, KLT
+358 500 465 580
hanna.peltonen@premiumgroup.fi
Taru Lumme
Lakimies, OTM
+358 50 464 2333
taru.lumme@premiumgroup.fi
