Tulisiko meidän tehdä avioehtosopimus?
Mikä on avio-oikeus?
Suomen aviovarallisuusjärjestelmä perustuu puolisoiden omaisuuksien erillisyydelle. Vaikka toisin usein luullaan, aviopuolisot eivät siis omista kaikkea omaisuuttaan yhdessä puoliksi, vaan kumpikin omistaa lähtökohtaisesti sen omaisuuden, joka on hänen nimiinsä merkitty. Vaikka usein puolisot puhuvatkin ymmärrettävästi ”meidän omaisuudestamme”, on lain mukaan kyse siis ”minun omaisuudestani ja sinun omaisuudestasi”. Avioliiton aikana puolisot saavat lähtökohtaisesti yksin vapaasti määrätä omissa nimissään olevasta omaisuudesta lukuun ottamatta tiettyjä omaisuuseriä, kuten asuntoa.
Avioliiton päättyessä pannaan kuitenkin täytäntöön puolisoiden avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Tämä tapahtuu omaisuuden osituksessa. Monet eivät tiedä, että ositus toimitetaan sekä silloin, kun avioliitto päättyy eroon, että silloin, kun liitto päättyy kuolemaan.
Osituksessa lasketaan yhteen molempien puolisoiden netto-omaisuus, joiden summa jaetaan puoliksi puolisoiden kesken. Enemmän omistava joutuu luovuttamaan omaisuuttaan tasinkona toiselle puolisolle sen verran, että kummatkin omistavat lopulta arvomääräisesti yhtä paljon. Tasinko on verovapaata.
Esimerkki: Matilla on nimissään omaisuutta yhteensä 30.000 euron arvosta ja Maijalla 70.000 euron arvosta. Puolisoilla ei ole velkaa. Avioliitto päättyy avioeroon. Kun puolisoiden netto-omaisuudet lasketaan yhteen, saadaan kokonaissummaksi yhteensä 100.000 euroa. Kun tämä jaetaan puoliksi, saadaan ns. avio-osa, joka kummallekin tulee osituksen jälkeen jäädä. Tässä tapauksessa puolet on 50.000 euroa. Jotta tähän päästään, Maija luovuttaa Matille tasinkoa 20.000 euroa, minkä jälkeen kummallakin on 50.000 euroa. Tasinko on Matille verovapaata.
Ainut poikkeus tasingonmaksuvelvollisuudesta on lesken oikeus olla luovuttamatta omaa omaisuuttaan tasinkona ensin kuolleen perillisille. Jos avioliitto päättyy kuolemaan ja leskeksi jää varakkaampi puoliso, hänen ei siis ole pakko luovuttaa tasinkoa ensin kuolleen kuolinpesälle, vaan hän voi halutessaan pitää omissa nimissään olevan omaisuuden. Joskus tasingon luovuttaminen myös tällaisessa tilanteessa voi olla järkevää esimerkiksi verotuksellisesti, mutta velvollisuutta siihen ei ole.
On yleinen väärinkäsitys, että puoliso saisi esim. avioerossa puolet jokaisesta omaisuuserästä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan avio-oikeus on arvomääräinen oikeus. Kummallekin puolisolle tulee osituksen jälkeen jäädä arvoltaan yhtä paljon omaisuutta. Yleensä osituksessa onkin tarkoituksenmukaista pyrkiä siihen, etteivät puolisot jäisi puoliksi omistamaan mitään omaisuutta, koska omaisuuden hoidosta voi herätä myöhemmin erimielisyyksiä entisten puolisoiden välillä.
Mistä avioehdolla oikeastaan sovitaan?
Avio-oikeus on vain avioliittolain olettama, josta puolisot voivat sopia myös toisin avioehtosopimuksella. Avioehtosopimuksella eli puhekielisesti avioehdolla voidaan pätevästi sopia, että puolisoilla ei ole ollenkaan avio-oikeutta toistensa omaisuuteen tai että avio-oikeus koskee vain osaa omaisuudesta. Avio-oikeus voidaan myös sulkea pois vain toiselta puolisolta tai se voidaan määrätä riippumaan avioliiton päättymistavasta. Onkin melko tavallista, että sovitaan avio-oikeuden poissulkemisesta avioeron varalta, mutta avio-oikeus jätetään voimaan siinä tapauksessa, että avioliitto päättyy kuolemaan.
Monelle on epäselvää, mistä avioehdolla voidaan oikeastaan sopia. Avioehdolla ei voida sopia suoraan siitä, paljonko tai mitä omaisuutta kumpikin puoliso saa avioliiton päättyessä, vaan ainoastaan siitä, mikä on tai ei ole avio-oikeuden alaista. Käytännössä tarkkaan mietityllä avioehtosopimuksen muotoilulla voidaan kuitenkin välillisesti varmistaa, että puoliso saa esimerkiksi halutun suuruisen tasingon tai että tasinko on jopa suurempi kuin mitä se suoraan avioliittolain nojalla olisi. Lisäksi tarkempia määräyksiä omaisuuden jakamisesta voidaan antaa ns. osituksen esisopimuksessa, jota kutsutaan myös sopimukseksi avioeron varalta, mutta senkin tulee aina olla sopusoinnussa avioehtosopimuksen kanssa, eikä sillä voida korvata avioehtoa.
Vaikuttaako avioehto perimykseen?
Avioehdolla ei ole mitään vaikutusta perimykseen, vaikka se vaikuttaakin omaisuuden jakautumiseen kuoleman jälkeen. Rajoittamaton avio-oikeus ei anna minkäänlaista oikeutta perintöön. Ja toisinpäin: vaikka aviopuolisot olisivat tehneet koko avio-oikeuden poissulkevan avioehdon, voi puolisolla silti olla oikeus periä koko toisen puolison omaisuus.
Avio- ja perintöoikeus tulisikin hahmottaa täysin toisistaan irrallisina oikeuksina. Kronologisesti ensin toimitetaan aina omaisuuden ositus, jossa täytäntöön pannaan avio-oikeus avioehtosopimuksen tai avioliittolain määrittelemällä tavalla. Vasta osituksen jälkeen ryhdytään miettimään perimystä, jonka puolestaan määrittelee testamentti tai perintökaari.
Esimerkki: Aapo ja Bertta ovat lapseton aviopari. Aapon vanhemmat ovat lahjoittaneet Aapolle heidän sukunsa kesämökin. Koska mökki on heille erityisen tärkeä ja rakas ja halutaan pitää Aapon suvussa, ovat Aapo ja Bertta tehneet varmuuden vuoksi avioehdon, jonka mukaan kummallakaan heistä ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Testamenttia heillä ei kuitenkaan ole. Aapon kuollessa Bertta perii kuitenkin hänen koko omaisuutensa mökkeineen päivineen, koska hän on perintökaaren nojalla Aapon lähin perillinen.
Jotta mökki olisi pysynyt Aapon suvussa, olisi hänen tullut määrätä mökistä testamentissaan, sillä ilman testamenttia lapsettoman aviopuolison kaiken omaisuuden perii aina hänen aviopuolisonsa. Aapon ja Bertan tekemä avioehtosopimus ei poissulje Bertan perintöoikeutta.
Voiko avioehdolla vaikuttaa verotukseen?
Toisin kuin perintönä tai testamentilla saatu omaisuus, puolison tasinkona saama omaisuus on verovapaata, kunhan ositus on tehty avioehtosopimuksen tai avioliittolain mukaisella tavalla. Tämä on hyvä tiedostaa, sillä usein aviopuolisot saattavat tehdä avioehdon varmuuden vuoksi tai jopa sukunsa painostamana. Samalla heillä saattaa kuitenkin olla laadittuna keskinäinen omistusoikeustestamentti perimystilanteita varten puolison turvaamiseksi. Verotuksellisesti edellä mainittu järjestely ei kuitenkaan ole kovin kustannustehokas, sillä avio-oikeuden poissulkemisella leskeltä poissuljetaan verovapaana siirtyvä tasinko. Kun hän sen sijaan saa omaisuutta testamentilla, hän joutuu maksamaan siitä perintöveroa.
Esimerkki: Pekka ja Laura ovat menneet naimisiin ja tehneet täysin poissulkevan avioehdon sekä keskinäisen testamentin, jonka mukaan leski perii kaiken ensiksi kuolleen omaisuuden. Avioehdolla he haluavat turvata omat omaisuutensa, mikäli liitto sattuisikin päättymään riitaisaan avioeroon, mutta avioehdossa ei ole erikseen mainittu, että se koskisi vain avioerotilannetta. Laura kuolee jättäen omaisuutta 1 000 000,00 euroa. Pekalla on omaisuutta 200 000,00 euroa. Koska avio-oikeus on suljettu pois, heidän välillään ei suoriteta ositusta ja Pekka perii Lauralta 1 000 000 euroa, josta hän joutuu maksamaan perintöveroa 135 300 euroa.
Mikäli Pekka ja Laura olisivat rajanneet avioehdon koskemaan vain avioerotilanteita ja jättäneet avio-oikeuden voimaan olisi Pekka saanut osituksessa verovapaana tasinkona 400 000 euroa ja perinyt loput 600 000 euroa, josta perintöveroa tulisi maksaa vain 71 300 euroa.
Avio-oikeudella on olennainen vaikutus myös siihen, miten verotetaan puolisoiden välillä mahdollisesti tapahtuvia omaisuuden siirtoja puolelta toiselle osituksen yhteydessä. Osituksen yhteydessä tapahtuvasta, esimerkiksi kiinteistön, saannosta on maksettava varainsiirtoveroa siltä osin kuin se ei ole osituksessa jaettavaa varallisuutta.
Apua avioehdon laatimisessa
Avioehtosopimus on kaikessa yksinkertaisuudessaan hyvin monimutkainen sopimustyyppi, jolla voidaan vaikuttaa suurestikin avioliiton päättymisen jälkeisiin veroseuraamuksiin sekä ero- että kuolintilanteessa.
Avioehtosopimus on myös määrämuotoinen asiakirja; jos siinä on muotovirhe, se on pätemätön, vaikka puolisot olisivat muuta tarkoittaneet. Sen suunnittelussa ja laatimisessa onkin suositeltavaa välttää sudenkuopat turvautumalla asiantuntijoiden apuun. Mikäli avioehdon laatiminen tai muut perheoikeudelliset kysymykset askarruttavat, Premium Law:n lakimiehet auttavat mielellään löytämään juuri Teille sopivan ratkaisun!
Ota yhteyttä Premiumin asiantuntijoihin!
Artikkeli on julkaistu aiemmin 19.5.2021. Päivitetty 19.6.2023
