Mielessä muutto ulkomaille? Neljä asiaa verotuksesta, jotka kannattaa ottaa huomioon
Maastamuutto ja verotus ovat puhuttaneet paljon kuluneen syksyn aikana. Ulkomaille muuttaessa työlista täyttyy lukemattomista tehtävistä, ja verotuksen yksityiskohdat eivät välttämättä komeile listan kärjessä. Tietyistä veroasioista on kuitenkin hyvä olla perillä jo etukäteen – alla neljä seikkaa, jotka kannattaa ottaa huomioon.
1. Muuton vaikutus verovelvollisuusasemaan Suomessa
Suomessa yleisesti verovelvollista henkilöä verotetaan sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista. Yleinen verovelvollisuus syntyy, jos sinulla on Suomessa varsinainen asunto ja koti tai oleskelet täällä jatkuvasti yli kuuden kuukauden ajan.
Yleinen verovelvollisuus Suomessa päättyy normaalisti muuttopäivänä. Suomen kansalaisia pidetään kuitenkin yleisesti verovelvollisina vielä muuttovuoden ja kolme seuraavaa kalenterivuotta. Verovelvollisuus on mahdollista katkaista ennen tätä osoittamalla verottajalle, ettei verovuonna ole ollut olennaisia siteitä Suomeen.
Olennaiset siteet Suomeen ovat olemassa muun muassa silloin, jos Suomeen jää puoliso, asunto tai muu kiinteistö kuin kesämökki.
Lähtökohtaisesti yleisen verovelvollisuuden katkaiseminen ennen kolmen vuoden kulumista edellyttää laajan selvityksen toimittamista Verohallintoon. Asiasta on mahdollista hakea etukäteen Verohallinnolta sitova ennakkoratkaisu.
2. Veroilmoitukset Suomeen muuton jälkeen
Jos olet muuton jälkeen edelleen Suomessa yleisesti verovelvollinen, sinun on annettava vuosittainen veroilmoitus entiseen tapaan. Veroilmoituksella tulee ilmoittaa sekä Suomesta että ulkomailta saadut tulot.
Tietyissä tilanteissa ulkomailta saatua palkkatuloa ei veroteta Suomessa lainkaan. Tällöin sovelletaan niin sanottua kuuden kuukauden sääntöä, jonka mukaan ulkomailla tehdystä työstä saatu palkka on verovapaata, jos ulkomailla oleskelu johtuu tästä työstä, työ kestää yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta etkä tänä aikana oleskele Suomessa enempää kuin keskimäärin kuusi päivää kuukaudessa. Lisäksi edellytetään, että työskentelyvaltiolla on mahdollisen verosopimuksen mukaan oikeus ko. palkkatulon verottamiseen.
Vaikka kuuden kuukauden sääntöä ei voitaisikaan soveltaa, Suomen solmimat verosopimukset voivat tietyissä tilanteissa rajoittaa Suomen verotusoikeutta palkkatuloon ja/tai pääomatuloon.
Verosopimus jakaa verotusoikeuden tilanteessa, jossa useammalla valtiolla on oman kansallisen lainsäädäntönsä mukaan verotusoikeus samaan tuloon. Tavoitteena on kaksinkertaisen verotuksen välttäminen. Suomella on tällä hetkellä tuloverosopimus yli 70 valtion kanssa, ja yksittäiset sopimukset voivat poiketa toisistaan huomattavasti.
Riippumatta siitä, rajoittaako esimerkiksi kuuden kuukauden sääntö tai verosopimus Suomen verotusoikeutta, verovelvollisen tulee yleisesti ottaen ilmoittaa kaikki saamansa tulo myös Suomessa tekemällä veroilmoitus.
3. Verotuksen asuinpaikkatodistus uudesta asuinvaltiosta
Kun teet muuttosi jälkeen Suomeen veroilmoituksen, voit tietyin edellytyksin vaatia verosopimuksen soveltamista tulojesi verotukseen Suomessa. Verosopimus voi rajoittaa Suomen verotusoikeutta.
Käytännössä kyse on siitä, että vaadit uutta asuinmaatasi niin sanotusti verosopimuksen mukaiseksi asuinvaltioksesi. Vaatimuksen hyväksymiseksi Verohallinto vaatii tyypillisesti uuden asuinvaltiosi veroviranomaisen myöntämän asuinpaikkatodistuksen (”Certificate of residence”). Todistus on järkevää hakea veroilmoitusta varten hyvissä ajoin.
4. Vaikutukset perintö- ja lahjaverotukseen
Jos lahjanantaja/perittävä tai lahjansaaja/perillinen asuu Suomessa, syntyy velvollisuus maksaa perinnöstä tai lahjasta veroa Suomeen. Verovelvollisuus siis syntyy, kunhan toinen osapuolista asuu Suomessa.
Suomi on kuitenkin solminut perintö- ja lahjaverotusta koskevia verosopimuksia, jotka voivat rajoittaa Suomen verotusoikeutta tietyissä tilanteissa.
Esimerkiksi Sveitsin kanssa solmitun perintöverosopimuksen mukaan perinnönjättäjän omaisuus on kiinteää omaisuutta lukuun ottamatta perintöveron alaista vain siinä valtiossa, jossa perinnönjättäjä kuollessaan asui.
Toisin sanoen, jos perinnön jättäjä asuu kuollessaan Sveitsissä ja perinnön saaja Suomessa, Suomella on verotusoikeus vain Suomessa sijaitsevan kiinteään omaisuuteen, esimerkiksi kesämökkikiinteistöön. Perintöveroa ei siis suoriteta irtaimesta omaisuudesta, kuten arvopapereista.
Arvonnousuvero eli “exit tax” ei edennyt tällä erää
Suomen hallituksen tehtävälistalla olleen uuden arvonnousuveron säätäminen ei edennyt tällä hallituskaudella.
Maastapoistumisveroa oli tarkoitus soveltaa Suomesta pois muuttaviin henkilöihin, joista olisi tullut Suomessa rajoitetusti verovelvollisia tai verosopimuksen mukaan toisessa valtiossa asuvia, riippuen siitä, kumpi tapahtuu ensin.
Veroa oli tarkoitus suorittaa muuttohetkellä omaisuudessa olleen arvonnousun perusteella, ja veron määrä olisi laskettu luovutusvoittoveron periaatteiden mukaan. Vero olisi kohdistunut varakkaisiin maastamuuttajiin.
Veroluonnosta kritisoitiin sekä puutteellisesta valmistelusta että haitallisista vaikutuksista Suomen houkuttelevuudelle työskentelymaana. Huolena olivat myös verosta aiheutuvat hallinnolliset kustannukset suhteessa mahdollisesti valtion kassaan kilahtaviin verotuloihin.
