Kesähäät tulossa? Tsekkaa nämä avioliiton lakitärpit!
Mikäli vastasitte otsikkoon myöntävästi, haluamme toivottaa teille onnea!
Häät ovat ennen kaikkea onnen ja ilon juhla, mutta on hyvä muistaa, että avioliitto on myös kahden ihmisen välinen juridinen ja taloudellinen sopimus.
Solmitulla avioliitolla on vaikutusta niin, avio-oikeuteen, perimysjärjestykseen ja halutessaan sukunimeenkin. Monista asioista on mahdollista sopia kuitenkin toisin.
Tiedämme, että häiden järjestämisessä on paljon tekemistä.
Häästressiä helpottaaksemme olemmekin koonneet alle hyödyllisen tärppilistan avioliittoon liittyvistä tärkeistä lakiasioista.
√ Aviopuolisoilla on avio-oikeus lähtökohtaisesti kaikkeen toisen puolison omaisuuteen
Mikäli avio-oikeutta ei ole poissuljettu testamentilla tai lahjana saatuun omaisuuteen eikä avioehtosopimuksella, avioliiton päättyessä puolisoiden kaikki omaisuus jaetaan arvomääräisesti tasan puolisoiden kesken. Enemmän omistava puoliso joutuu siis luovuttamaan toiselle puolisolle tasinkona niin paljon omaisuutta, että molemmille jää yhtä paljon omaisuutta osituksen jälkeen. Avioehtosopimuksella voidaan kuitenkin sopia tästä avioliittolain olettamasta toisin. Avioehto taipuu moneen: siinä voidaan sopia, että avio-oikeutta ei ole ollenkaan tai se kohdistuu vain osaan omaisuutta. Lisäksi avio-oikeus voidaan antaa vain toiselle tai sen voidaan sopia riippuvan siitä, päättyykö avioliitto avioeroon vai puolison kuolemaan.
Avioehdolla on usein negatiivinen maine – ja aivan turhaan! Avioehto on puolisoiden välinen sopimus yhteisistä pelisäännöistä. Kun asioista on sovittu sitovasti etukäteen, ovat ne selkeitä molemmille ja riitaisuuksilta vältytään. Avioerotilanteen lisäksi avioehtosopimuksella voi olla vaikutusta myös kuolin tilanteessa ja jopa perintöverotuksessa. Lue lisää avioehtosopimuksesta täältä.
Avioehdon lisäksi puolisoilla on mahdollisuus laatia osituksen esisopimus. Osituksen esisopimuksessa voidaan sopia etukäteen tulevan osituksen sisällöstä, kuten esimerkiksi siitä kumpi puolisoista lunastaa yhteisen asunnon ja kumpi kesämökin. Lisäksi osituksen esisopimuksessa voidaan sopia tarkemmin tasingon määrästä. On kuitenkin hyvä huomioida, että osituksen esisopimus ei sido puolisoiden velkojia eikä toisen puolison kuollessa tämän kuolinpesää.
√ Aviopuolisot eivät aina peri toisiaan
Toisin kuin usein ajatellaan, aviopuoliso ei peri puoliosuutta kuolleen puolison omaisuudesta. Itse asiassa, mikäli perittävällä on lapsia eikä hän testamentissaan toisin määrää, aviopuoliso ei peri mitään.
Jos avio oikeutta ei ole rajoitettu esimerkiksi avioehdolla, kuolleen puolison kuolinpesä ja eloonjäänyt puoliso saavat kumpikin osituksessa puolet netto-omaisuudesta, jonka jälkeen kuolleen puolison avio-osa jaetaan perintökaaren mukaisesti hänen jälkeläisilleen.
Mikäli perittävällä ei ole lapsia, perii aviopuoliso lähtökohtaisesti koko omaisuuden, oli se sitten avio-oikeuden alaista tai siitä vapaata omaisuutta. Jos ensiksi kuolleelta puolisolta jäi toissijaisia perillisiä, saa leski omaisuuteen kuitenkin vain rajoitetun omistusoikeuden, eikä siis voi määrätä puolisoltaan tulleesta omaisuudesta omalla testamentillaan. Leskenkin kuoltua hänen jäämistönsä jaetaan hänen omien perillistensä ja ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten (eli vanhempien, sisarusten tai näiden jälkeläisten) kesken oletusarvoisesti puoliksi.
Puolisot voivat kuitenkin määrätä omaisuudestaan testamentilla. Lue testamentin tekemisestä lisää täältä.
√ Puolisot vastaavat omasta omaisuudestaan ja omista veloistaan avioliitosta huolimatta
Suomen aviovarallisuusjärjestelmä rakentuu puolisoiden omaisuuden ja velkojen erillisyyden periaatteelle. Puolisot siis pitävät avioliiton solmimisesta huolimatta sekä ennen avioliittoa että sen aikana saamansa omaisuuden ja velat itsellään. Nimiperiaatteen mukaisesti omistajana pidetään sitä puolisoa, jonka nimiin omaisuus on hankittu.
Mikäli puoliso siis ostaa toisen puolison nimiin tai yhteisiin nimiin omissa nimissään olevilla varoilla omaisuutta, pidetään saantoa lahjana, josta tulee maksaa lahjaveroa. Lahjavero tulee maksettavaksi, mikäli puoliso lahjoittaa kolmen vuoden aikana vähintään 5 000 euron arvosta omaisuutta. Toisin kuin usein luullaan, lahjaveron suorittamisvelvollisuudelta ei välty sillä, että puolisoilla ei ole avioehtoa. On myös hyvä huomata, että yhteiseen käyttöönkin tarkoitettu asunto tulee hankkia sen nimiin, joka asunnon tosiasiassa rahoittaa. Lahjavero voi siis tulla kyseeseen, mikäli vain toinen puolisoista hoitaa yhteisesti omistetun asunnon lainanlyhennykset.
√ Puoliso ei saa myydä puolisoiden yhteisenä kotina käyttämää asuntoa ilman toisen puolison suostumusta, vaikka omistaisi asunnon täysin yksin
Solmitulla avioliitolla on vaikutusta myös puolisoiden oikeuteen määrätä omasta omaisuudestaan. Avioliittolain mukaan puoliso ei saa ilman toisen puolison suostumusta luovuttaa omistamaansa asuntoa, joka on tarkoitettu käytettäväksi puolisoiden yhteisenä kotina, olipa kyseessä sitten kiinteistö, asunto-osake- tai asumisoikeusasunto. Samoin puoliso tarvitsee luvan yhteisenä kotina käytetyn vuokra-asunnon vuokrasopimuksen irtisanomiseen, vaikka hän olisi sen yksin vuokrannut. Nämä vallinnanrajoitukset turvaavat lisäksi puolisoiden yhteisesti käyttämää asuntoirtaimistoa, toisen puolison käytettävänä olevia tarpeellisia työvälineitä, sekä toisen puolison tai lasten henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettua irtainta omaisuutta.
Puoliso tarvitsee vallinnanrajoitusten alaisen omaisuuden luovutukseen puolisonsa luvan, vaikka omaisuus olisi täysin hänen nimissään. Vallinnanrajoitukset eivät myöskään ole riippuvaisia avio-oikeudesta eivätkä ne täten poistu, vaikka puolisoilla olisikin avioehtosopimus.
√ Aviovarallisuussuhteisiin ja elatukseen sovellettava laki kansainvälisissä tilanteissa
Mikäli aviopuolisoilla on liittymiä useampaan kuin yhteen valtioon (he ovat esimerkiksi menneet naimisiin ulkomailla, heillä on eri valtioiden kansalaisuudet tai he ovat asuneet useissa eri valtioissa), ei aina ole välttämättä selkeää, minkä valtion lakia heidän välisiinsä aviovarallisuus- ja elatuskysymyksiin tulisi soveltaa. Sovellettava laki määräytyy välillä varsin monimutkaisesti paitsi valtioiden kansallisten myös kansainvälisten säännösten perusteella.
Toisin kuin Suomessa, esimerkiksi Yhdysvalloissa entisen aviopuolison elatusapuvelvoitteet saattavat olla huomattavankin suuria. Jotta puolisot voisivat olla etukäteen varmoja heihin sovellettavasta laista ja täten myös oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, on heillä oikeus sopia, minkä valtion lakia heihin tulee soveltaa. Lainvalinnasta voidaan määrätä avioehtosopimuksessa tai erillisessä sopimuksessa.
√ Edunvalvontavaltuutus helpottaa ja nopeuttaa asioiden hoitoa
Elämässä sattuu ja tapahtuu. Edunvalvontavaltuutus on kuin vakuutus henkilökohtaisten asioiden hoitoa varten. Edunvalvontavaltuutuksella puolisot voivat valtuuttaa toisensa tai kolmannen henkilön hoitamaan omia asioitaan, mikäli he eivät enää sairauden, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene huolehtimaan asioistaan.
Edunvalvontavaltuutus korvaa siis edunvalvonnan ja sillä on perinteiseen edunvalvontaan verraten etuja: edunvalvontavaltuutuksella voidaan mahdollistaa esimerkiksi omaisuuden lahjoittaminen tai perinnöstä luopuminen. Mikäli puolisoilla on esimerkiksi keskinäinen testamentti ja toinen heistä kuolisi ja toinen joutuisi edunvalvontaan, voisi verotuksen ja hoitokotimaksujen kannalta olla järkevämpää luopua testamentista rintaperillisten hyväksi. Ilman edunvalvontavaltuutusta tämä ei käytännössä ole mahdollista, vaan testamentti on pakko ottaa vastaan. Tämän lisäksi edunvalvontavaltuutus on edunvalvontaa huomattavasti kevyempi ja joustavampi vaihtoehto. Lue edunvalvontavaltuutuksesta lisää täältä.
√ Bonuksena: Hääbudjettimme on jo käytetty. Eikö nämä paperit voisi laatia itse?
Häistä puhuttaessa budjetti saattaa helposti ylittyä. Puolisot saattavatkin empiä lakipapereiden laatimista säästösyistä. Asiakirjojen laatimisesta syntyneet asiantuntijakulut ovat kuitenkin hyvin pieniä verrattuna siihen, jos kaikki ei menekään kuten kuviteltu ja asioista joudutaan riitelemään, joskus jopa oikeudessa. Ammattitaidolla toteutetuilla perheoikeudellisilla asiakirjoilla voidaan lisäksi saada huomattavia verohyötyjä. Lakimiehen palkkio onkin usein varsin pieni sen avulla saatuun säästöön verrattuna.
Artikkeli on julkaistu aiemmin 19.5.2021. Päivitetty 19.6.2023
