Huomioi nämä 5 seikkaa avioehtosopimuksen laatimisessa
Ennen avioliittoon astumista on olennaista ymmärtää vihkimisen juridiset vaikutukset. Ota haltuun juristin vinkit koskien puolisoiden aviovarallisuussuhteita ja avioehtosopimusta:
1. Puolisoiden omaisuus ei muodosta ”yhteistä pesää”
Suomen aviovarallisuusjärjestelmä perustuu puolisoiden omaisuuksien erillisyydelle. Toisin kuin usein luullaan, aviopuolisot eivät siis omista kaikkea omaisuuttaan yhdessä puoliksi, vaan kumpikin omistaa lähtökohtaisesti sen omaisuuden, joka on hänen nimiinsä merkitty. Vaikka usein puolisot puhuvatkin ”meidän omaisuudestamme”, on lain mukaan kyse ”minun omaisuudestani ja sinun omaisuudestasi”.
2. Aviovarallisuussuhteet tasataan avioliiton päättyessä osituksessa
Vaikka puolisot omistavat itse oman omaisuutensa avioliiton aikana, avioliiton päättyessä aviovarallisuussuhteet kuitenkin ikään kuin tasataan puolisoiden välillä omaisuuden osituksessa. Ositus toimitetaan sekä avioeroon että kuolemaan päättyneen avioliiton jälkeen.
Osituksessa lasketaan yhteen molempien puolisoiden avio-oikeuden alainen netto-omaisuus, joiden summa jaetaan puoliksi puolisoiden kesken. Enemmän omistava puoliso joutuu siis luovuttamaan omaisuuttaan tasinkona toiselle puolisolle sen verran, että kummatkin omistavat lopulta arvomääräisesti yhtä paljon. Tasinko on verovapaata.
Jos puolisoilla on avioehtosopimus, osituksen sijaan toimitetaan omaisuuden erottelu, jonka mukaan kumpikin osapuoli säilyttää omissa nimissään olevan omaisuuden.
3. Avio-oikeus on avioliittolain olettama
Mikäli puolisot eivät ole laatineet avioehtosopimusta eikä avio-oikeutta heidän omaisuuteensa ole poissuljettu luovutuskirjassa (kuten testamentissa tai lahjakirjassa), sovelletaan avioliittolain olettamaa, jonka mukaan kummallakin puolisolla on avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen.
Mikäli tämä avioliittolain olettama ei tunnu sopivalta, on avio-oikeudesta mahdollista määrätä toisin avioehtosopimuksella.
4. Avioehtosopimus vaatii tarkkuutta
Avioehtosopimus on määrämuotoinen asiakirja, joka tulee tehdä avioliittolain verrattain ankarien muotovaatimuksien mukaisesti ollakseen pätevä. Avioehto vaatii molempien puolisoiden allekirjoituksen, päiväyksen ja kaksi esteetöntä todistajaa.
Toisin kuin esimerkiksi testamentti, avioehtosopimus tulee voimaan vasta rekisteröinnillä. Avioehto on rekisteröitävä ennen ositusperusteen syntyhetkeä eli avioerohakemuksen vireille tuloa tai puolison kuolemaa.
5. Avioehdolla voidaan myös turvata leskeä
Avioehdolla voidaan myös turvata leskeksi jäänyttä puolisoa taloudellisesti. Avioehtoa voidaan modifioida siten, että lopputuloksena leski saakin enemmän tasinkoa kuin mihin hän avioliittolain olettaman mukaan olisi oikeutettu.
Esimerkki: Annika ja Bertta ovat menneet naimisiin ja tehneet avio-oikeuden kokonaan poissulkevan avioehdon. Avioehdolla he haluavat turvata omat omaisuutensa, mikäli liitto sattuisikin päättymään riitaisasti. Avioehdossa ei ole kuitenkaan erikseen mainittu, että se koskisi vain avioerotilannetta. A kuolee ilman rintaperillisiä jättäen netto-omaisuutta 1 000 000 euroa. B:llä on omaisuutta 100 000,00 euroa. Koska avio-oikeus on suljettu pois, heidän välillään ei suoriteta ositusta. Lakimääräisenä perillisenä B perii A:lta 1 000 000 euroa, josta hän joutuu maksamaan perintöveroa 135 300 euroa.
Mikäli A ja B olisivat rajanneet avioehdon koskemaan vain avioerotilanteita ja jättäneet avio-oikeuden voimaan kuolintilanteissa toispuoleisesti siten, että B:llä olisi ollut avio-oikeus A:n omaisuuteen, mutta A:lla ei B:n omaisuuteen, olisi B saanut osituksessa verovapaana tasinkona 500 000 euroa ja perinyt loput 500 000 euroa, josta perintöveroa tulisi maksettavaksi 55 300 euroa.
Mietityttääkö avioehdon laatiminen?
Premiumin juristit auttavat teitä löytämään juuri teille sopivan ratkaisun, olipa kyse sitten avioehtosopimuksen laatimisesta tai muiden perheoikeudellisten asioiden käsittelystä.
Ota yhteyttä ja varaa aika veloituksettomaan kartoituspalaveriin!
Artikkeli on julkaistu aiemmin 15.6.2022. Päivitetty 18.9.2023
